Ajatuksia Onnellisuudesta
Elokuu 13. Kello: 23:00.
Kuuntelen
musiikkia koneeltani, minulle herää tunne kirjoittaa. En kuitenkaan tiedä,
mistä haluaisin kirjoittaa. Kuuntelen musiikkia hieman pidempään ja selaan
kyseisen kappaleen kommentteja. Huomaan paljon surua ja masennusta, kappaleen
on tarkoitus olla rauhoittava, mutta tuokin esiin surullisuuden tunteen. Päätin
sulkea videon ja huomasin, kuinka hiljaista tuli. Katsoin ympärilleni ja
tajuan, kuinka kosteaa huoneessani oli, sillä olin aikaisemmin päivällä pessyt
pyykkiä ja ne olivat kuivamassa huoneessani.
Huoneen lämpö ja pyykistä
tullut kosteus tekivät huoneen ilmasta nihkeän. Ajattelin siis avata parvekkeen
oven ja mennä ulos hengähtämään. Katsoessani läheiselle lammelle, huomaan, että
on ensimmäinen viileä ilta. On myös niin pimeää, että hädin tuskin erotan
lampea. Kohta alan kuulla musiikkia kadulta, joku pyöräilee ohitse ja samalla
kuuntelee kappaletta puhelimestaan. Pohdin, että hänelle tulee varmaan hyvä
olo, kun saa kuunnella haluamaansa kappaletta. Mieleeni herää kysymys, ”Mistä
minulle tulee hyvä olo?”
Tämän kysymyksen tarkoitus
ei ole kuitenkaan laittaa minua pohtimaan niitä asioita, jotka täyttävät
perustarpeitani, kuten syöminen, pesulla käynti tai liikunta. Samalla
rajautuvat pois harrastukset, kuten piirtäminen ja rumpujen soitto, sillä ne
täyttävät tarvetta olla luova. Mikä sitten tuottaa minulle todellista hyvää
oloa? Minun täytyy ilmeisesti muotoilla uudelleen kysymystäni, vaikkakin sen
jälkeen se tuo esille todella monia tekijöitä, mutta pyrin rajaamaan sen
samalla tavalla. Uusi kysymykseni kuuluukin ”Mikä tekee minut
onnelliseksi?” Esittämäni kysymys onkin asia,
jota on pohdittu aikojen saatossa kaikenlaisista näkökulmista ja eri aatteiden
puolesta. Monissa paikoissa on siis kuitenkin kyetty selittämään, mikä tekee
onnelliseksi ja mitä onnellisuus on.
Vaikka onnellisuutta on kyetty selittämään
alueittain, eivät vastaukset olleet universaaleja, eli ne poikkeavat toisistaan
maailmanlaajuisesti. Suomessa asiaa on pyritty selittämään tilastotiedoittain
ja tästä onkin tehty kyselyitä. Muistan lukeneeni yhden kyselyistä ja tämä pyrki
rajaamaan onnellisuutta seuraavilla asioilla: rahatilanne, ihmissuhteet, työt,
sosiaalinen verkosto ja oma hyvinvointi. Toki nämä kaikki korreloivat keskenään
jollain lailla, ja sen takia ne muodostavatkin yhden ison konseptin. Minun on
kuitenkin poisluettava kaksi näistä, sillä toinen ei koske varsinaisesti omaa
elämääni, ja toisella on minulle vähemmän merkitystä, kuin tarvetta. Tämä siis
sulkee pois työn, sekä rahatilanteen. Jäljelle jäävät ihmissuhteet, sosiaalinen
verkosto sekä oma hyvinvointi, näiden kolmen odottaisin kenties muodostavan
minulle kuvan siitä, mikä tekee minut onnelliseksi.
Tämän hetkinen elämäntilanteeni kertoo
minulle, että minulla tarpeeksi hyvä sosiaalinen verkosto, johon pystyn turvautumaan
hädän tullen. Hyvä sosiaalinen verkosto on yksi oman hyvinvointini turvaavista
tekijöistä. Minulla on myös mahdollisuus omiin harrastuksiini ja minulla on
henkilöitä, joille voin puhua. Ihmissuhteet poikkeavat sosiaalisesta
verkostosta niin, että se kertoo, millaiset suhteet minulla on lähipiiriini. Ja
tämän hetkisten suhteiden perusteella, minulla menee hyvin. Kolme kohtaa
täytetty, omalla mittapuullani kriteerit täyttyvät. Mutta onko tämä
onnellisuutta?
Jos puhun totta, nämä
kolme asiaa tekevät minusta tyytyväisen elämääni. Ne ovat asioita, jotka
helpottavat elämääni ja siihen liittyviä ongelmia. Mutta ne eivät tee minusta
onnellista. Mikä siis tekee minusta onnellisen? Olen päätynyt samaan
kysymykseen. Olisiko kysymykseen vaikeampi vai helpompi vastaus? Mikä tekee
ylipäätään ihmisestä onnellisen?
Tultuani samaan
pisteeseen, olisi minun oikeasti pohdittava, mitä onnellisuus on. Onko se
tosiaan sitä, että olisit tyytyväinen elämääsi, vaiko tulisiko onni jostain
syvemmältä ja sen vain tietäisi, kun on onnellinen. Edellinen tekstini
”Ajatuksia Ilosta ja Surusta” pohti sitä, mistä tasapaino ihmisen elämässä
tulee. ja mitä tasapaino oikeastaan on. Olisiko tuo sisäinen tasapaino avain
onneen? Jos on, niin onko siis rakkaus onnellisuutta?
Pohdittuani kysymyksiäni
jonkin aikaa, tulin siihen tulokseen, että ”kyllä, rakkaus on onnellisuutta,
mutta eiväthän kaikki rakastu. Onko onnellisuus moninaista?” Tämä tuo minut
takaisin siihen, mitkä tekijät tekevät onnelliseksi. Itselleni
henkilökohtaisesti onnellisuus on sitä, että minulla on joku, kenelle voin olla
täysin oma itseni, jolle voisin olla sellainen henkilö, jota en uskaltaisi
näyttää kenellekään muulle. Samalla se henkilö olisi minulle turva, tuki, ilo
ja järki. Henkilö siis pitäisi minut tasapainossa, mutta samalla tämä henkilön
ilo toisi minulle iloa, sillä olen huomannut olevani onnellinen, kun minulle
rakas henkilö voi hyvin. Voikin nyt siis ilolla todeta, että olen todellakin
löytänyt kuvailemani henkilön. Henkilön, jolle voin olla niin oma itseni, kuin
vain suinkin voin. Millainen sitten todella olen? Se on minun ja kyseisen
henkilön välinen asia.
Nuudom 13.8.2015
